Seurue saapuu matkalla olleesta viivästyksestä huolimatta Keisarilliseen pääkaupunkiin Altdorfiin. Heti porteilla pari yritteliästä paikallista esittäytyy paikallisten majatalojen kantajina ja tarjoutuu viemään matkatavarat ja varaamaan huoneet matkaajien puolesta. Siegfried hätistelee aivan ilmeiset varkaat matkoihinsa ja Descartes naureskelee yrityksen pateettisuudella.
Sisään käytyään seurue jakaantuu kahtia toimittamaan tärkeitä asioita. Garil, Siegfried ja Joakim suuntaavat Sigmarin temppelille koska he olivat matkalla kohtaamansa mutanttiväijytyksen paikalta löytäneet Sigmarin papin ruumiin ja poimineet talteen hänen sotavasaransa ja pyhällä kaksipyrstöisellä komeetalla koristetun päällysvaatteensa. Loput seurueesta suuntaavat etsimään Prinssin palatsia pestautuakseen retkikuntaan Harmaille vuorille, unelmahomma koska päiväpalkkioksi on luvattu 20 kultakruunua.
Temppelissä Jakob niminen pappi ottaa matkalaiset ystävällisesti vastaan kunniallisen teon vuoksi. Seuraa pitkä tovi keskustelua mitä moninaisimmista aiheista, Jakob ilmaisee huolensa Keisarikuntaa vastaan suunnatuista huhuista ja "vapaina toimijoina" riehuvista noidanmetästäjistä jotka toimivat ilman Sigmarin temppelin siunausta ja hyvästä asiasta huolimatta syyllistyvät ylilyönteihin ja vaikeuttavat yhteistä taistelua.
Siegfried ja Joakim eivät saa toivomaansa rahallista palkkiota vaan siunauksen vasaran merkillä. Garil pyytää suosituskirjettä keskusteltuaan ensin tovin siitä kuinka häneen on tehnyt vaikutuksen alttarissa esitetyn vasaran historiallinen autenttisuus ja Jakob kirjoittaa sen heille sulkakynä suihkien. He lähtevät yhtä puhdistavaa rituaalia myöhemmin mukanaan kirje jossa kuvataan heidän luonteensa kunniallisuutta.
Franz, Eldir, Hans ja Descartes törmäävät torilla kahteen outoon porvariin jotka lähestyvät Franzia hienoissa vaatteissaan. Miehet tekevät jonkinlaisen oudon eleen hänelle jota Franz jää tuijottamaan hämmentyneenä, ennen kuin tilanne lähtee kehittymään suuntaa tai toiseen he perääntyvät nopeasti pois paikalta kolmannen paikalle ilmestyneen miehen kanssa. Seurue lähtee heidän peräänsä mutta jäljittämiseen heittää kapulan yllättävä kohtaaminen. Sehän on Josef! Hansin vanha ystävä ja kanavamies, möhömahainen köriläs valtavalla parralla joka tulee äänekkäästi tervehtien joukon luokse. Mysteerinomaisten miesten seuraaminen katkeaa ja porukka lähtee Hansin mukana tuopille Josefin kanssa. Descartes teoretisoi että miehet jotka tervehtivät Franzia ovat Tilean mafiaa ja kyseessä oli jonkinlainen jengiele. Josef yrittää pestata miehiä jokilaivalleen mutta he kertovat suuntaavansa Prinssin luokse aivan unelmahommaan, Hans on sen verran diplomaattinen että he sopivat palaavansa asiaan illemmalla vaihtaessaan kuulumisia, koska hänellä on omat epäilyksensä työstä, ei näet pidä antaa kultarahojen sokaista. Ehdittyään Prinssin residenssille selviää että retkue Harmaille vuorille on jo lähtenyt edellisen päivän aamuna ja kaikki paikat siinä on jo ehditty täyttää, tarjous olikin aivan liian hyvä.
Koko seurue tapaa iltapäivällä Josefin ehdottamassa rantakapakassa ja pestautuu hänen miehistökseen matkalle Bögenhafeniin, hän esittelee joukolle myös painettua mainosta Bögenhafenin festivaaleista. Ilta on täynnä melskettä kun paikallinen kovanaama yrittää käydä Garilin päälle ja kaksi nuorta Keisarikunnan aatelista yrittää provosoida kääpiötä henkivartioidensa suojista. Kun kovanaama on piesty tajuttomaksi hänen hallustaan takavarikoitu summa selvittää tarpeettoman tappelun taustoja, aateliset olivat ilmeisesti maksaneet typerälle roistolle siitä että hän kävisi jonkun pahaa aavistamattoman uhrin kimppuun. Aateliset poistuvat kiireen vilkkaa tajutessaan että kääpiölle pään aukominen on ehkä sittenkin flirttailua kuoleman kanssa.
Josef tarjoaa yösijan ja selviytymisaseman porukalle jokilaivallaan ja seurue lähtee horjumaan pimenevässä yössä kohti sitä. Yössä tapahtuu vielä outo välikohtaus kun Eldir huomaa että joukkoa varjostetaan ja kahden seuraajan käsissä välkkyy teräs. Joukko jatkaa matkaa Eldirin mennessä sivukujalle josta hän asemoi itsensä varjostamaan varjostajia. Yllättäen tilanne päättyy siihen kun kaksi varjostavaa kaatuvat kuolleena maahan tuntemattoman tahon ampumana. Ruumiiden hyvin pikainen tarkastelu paljastaa miesten kuolleen tarkkaan tähdättyihin varsijousen vasamiin ja he ovat ne kaksi outoa porvaria jotka tervehtivät Franzia päivällä. Ruumiit päätetään jättää rauhaan ja seurue poistuu niitä enempiä tutkimatta lepäämään.
Aamulla tehdään vielä viime hetken ostoksia joissa Joakin tekee vaikutuksen Josefiin tinkaamimis- ja laskentataidoillaan ja jokilaiva lähtee kohti Bögenhafenia.
Matkan toisena yönä alkaa tapahtua, Garilin ollessa vahtivuorossa lentää rantapenkalta pullo johon on kiinnitetty palava riepu, se kilahtaa rikki ja palava öljy leviää kannelle. Alkaa kiireinen säntäily ja sammutustyö samalla kun kolme miestä kahlaa rannalta kohti laivaa ja neljäs hyökkääjä laukoo varjousen vasamia kohti kannella hääriviä miehiä.
Tuli saadaan tukahdutettua ja kolme hyökkääjää surmattua mutta rannalla oleva mies lähtee karkuun ja katoaa penkan taakse Descartesin osuttua häneen pistoolillaan. Franz ja Hans lähtevät hänen peräänsä kiireen vilkkaa. Hämärässä kuunvalossa selviää että pakenija onkin kääntynyt kannoillaan ja astelee seuraajiansa vastaan. Hän paljastaa miekkansa ja kähisee kuin Clint Eastwood "Antaa tulla vain." Lyhyt ja raivokas taistelu käydään nopeasti loppuun mutta mies onnistuu lyömään Franzia miekalla päähän niin että häneltä lähtee puoli korvaa, joskin isku suuntautuu sivuun kalloa viistäen niin että kaikkein pahimmalta mahdolliselta lopputulokselta vältytään. Mieheltä löytyy kirje ja papereita jotka paljastavat että hän piti Franzia matkalla Altdorfiin tavattuna vainajana eli Kastor Niebelungina, joka syystä tai toisesta halutaan jonkin tahon toimesta hengiltä.
Joen varrelta ei löydy useampaan päivään apua Franzin kärsimään vammaan mutta lopulta löydetään välskäri joka hoitaa haavan oikeaopillisesti ja antaa ohjeet miten levätä. Korvan kärsimä vahinko jää Franzille ikuiseksi muistoksi mittelöstä joentörmällä.
Matka päättyy ilman muita välikohtauksia viimein Bögenhafeniin jossa odottaa festivaali ja uudet mahdollisuudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.